Terveys- ja hyvinvointiteknologian koulutuksesta tietoa ja osaamista hoivatyöhön

Katariina Vuorio on työskennellyt nelisen vuotta Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen (Varha) kuuluvassa yksikössä, Liedon kotihoidossa.

‒ Olen uudelleenkouluttautunut ja aiemmalta ammatiltani kokki. Ihmiset ovat lähellä sydäntäni, ja lähihoitajana koin olevani oikeammassa paikassa tätä yhteiskuntaa. Koen tämän perustyön ja nimenomaan kotihoidon omakseni. Tämä on liikkuvaa, itsenäistä työtä, jossa saa käyttää omaa päätään, Katariina kertoo.

Koulutukseen avoimin mielin

Esihenkilön ehdottaessa henkilökunnalle Turun ammatti-instituutissa käynnistettävää kevään 2026 terveysteknologiakoulutusta, tarttui Katariina tilaisuuteen.

‒ Koska olen nuorempaa polvea täällä, ovat IT-asiat minulle paremmin jo hallussa. Ajattelin tämän kuulostavan minun jutultani, onhan edessäni vielä monia, monia työvuosia. Teknologia tulee koko ajan kehittymään ja lisääntymään myös näissä kotiin annettavissa palveluissa, Katariina toteaa.

Terveysteknologian monimuoto-opinnot tarjoavat tietoa terveys- ja hyvinvointiteknologiasta ja siihen liittyvästä tekoälystä sekä terveys- ja hyvinvointiteknologialaitteiden, tuotteiden ja palvelujen käytöstä ja käytönohjauksesta. Opinnot TAIssa käynnistyivät helmikuussa lähiopetuspäivällä.

‒ Lähdin vähän takki auki ja sillä asenteella, että katsotaan mitä tämä on. Tutustuimme aluksi koulutuspohjaan ja kävimme läpi käytännön asioita ja sitä, kuinka etänä opiskellaan. 

Keväällä koulutus on jatkunut etäopetuksena ja päättyy toukokuussa lähiopetuspäiviin TAIn toimipisteillä. Katariina kiittää työnantajaa siitä, että hän on voinut kouluttautua työajalla.

‒ Kotiläksyjen määrätkin ovat olleet maltillisia. Vaikka olen tehnyt ne päivätyöni jälkeen, eivät ne ole kuormittaneet. Heti seuraavalle illalle ei odoteta vastauksia, vaan yleensä vasta parin viikon päähän.

Uutta terveysteknologiaa kotihoidon käyttöön

Katariinan työpaikalla otettiin vuosi sitten toukokuussa käyttöön kotihoidon arkea helpottavaa terveysteknologiaa. Hyvä esimerkki uudesta tavasta toimia on kotihoidon etähoivapalvelu.

‒ Asiakkaisiin ollaan etänä yhteydessä kotiin toimitetun tablettilaitteen kautta. Alkujännityksen jälkeen etähoiva on lähtenyt hyvin sujumaan. Asiakkaat odottavat, koska hoitaja soittaa ja hänen kasvonsa ilmestyvät ruudulle, kertoo Liedon kotihoidon ikääntyneiden palvelujen esihenkilö Laura Nilsson.

Etähoiva on jopa lisännyt aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa.

‒ Sosiaalisessa tilanteessa ruokakin menee ikäihmisellä paremmin alas. Etähoivalla on enemmän aikaa, voi samalla jutella ja katsoa miten ruokailu sujuu. Kotikäynneillä kun ei ole aikaa valvoa ruokailua kokonaan, kuvailee Nilsson.

Myös asiakkaan omaiset voivat olla ikäihmiseensä yhteydessä etähoivalaitteen kautta.

Aluksi teknologia ihmetyttää

Kotihoidon iäkkäille asiakkaille kynnys teknologioiden käyttöön on usein korkeampi kuin työikäisille ja nuorille. Aluksi laitteita saatetaan jännittää ja vierastaa.

‒ Laitetta voidaan kokeilla vaikka viikon ajan. Jos tuntuu ihan mahdottomalta ja omituiselta, eikä asiakas haluakaan sellaista, ei sitä myöskään ole pakko ottaa. Sanotaan niin, ettei ole tarvinnut hakea laitteita pois. Laitteille on pidetty ristiäisiäkin, niistä on tullut perheenjäseniä, nauraa Katariina Vuorio.

‒ Jos tuntuu, että teknologiasta herää enemmän pelkotila kuin mielenkiinto, ei tietenkään laitetta väkisin kotiin viedä. Tarkoitushan on kuitenkin parantaa elämänlaatua eikä huonontaa sitä, hän lisää.

Lääkeautomaatti herättää aamuisin

 Työntekijöiden arkea on huomattavasti helpottanut myös Evondos-lääkeannosteluautomaatti.

‒ Ei pitäisi ikäihmisille puhua robotista, mutta lääkerobottihan se on. Robotti syöttää aamulääkkeen annosjakelurullasta ja leikkaa annosjakelupussin valmiiksi. Asiakas voi valita nais- tai miesäänen herättämään aamuisin ottamaan lääkkeet. Jos asiakas ei ole huomannut lääkettä vielä ottaa, laite muistuttaa siitä. Ja jos asiakas ei ota lääkettä, tulee siitä tieto hoitajalle, Nilsson kuvailee.

Evondos-lääkeannosteluautomaatin käyttöön henkilökuntaa kouluttaa Evondos Oy -yrityksen edustaja. Katariina Vuorio toimii Liedon kotihoidossa Evondos-vastaavana pysytellen ajan hermoilla ja jakaen tietoa ja osaamista muille.

‒ Hoitotyöhän kehittyy koko ajan. Pidämme kirjaa siitä, ketkä ovat saaneet koulutuksen. Hoitajat ovat hyvin tunnollisia ja tietävät omat rajansa. He eivät lähde kokeilemaan elleivät ole saaneet koulutusta. Hoitajallahan on vastuu pitää huolta omasta osaamisestaan, muistuttaa Nilsson.

Terveysteknologia säästää resursseja

Liedon kotihoito on hyötynyt ratkaisevasti terveysteknologian käyttöönotosta, sillä se säästää yksikön resursseja ja työntekijöiden aikaa. Ajankäyttöä voidaan keskittää niille asiakkaille, jotka tarvitsevat eniten hoitajien kotikäyntejä. Etähoiva-asiakkaiden luokse tehdään luonnollisesti myös fyysisiä kotikäyntejä.

Tällä hetkellä etähoivan piirissä on 12 prosenttia Liedon kotihoidon asiakkaista. Henkilökunta on suhtautunut hyvin myönteisesti terveysteknologian käyttöönottoon, kertoo Nilsson.

‒ Muutos vaikuttaa konkreettisesti työntekijöiden arkeen. Etähoiva on nykyään ensisijainen palvelumuoto, jota lähdetään asiakkaille tarjoamaan, sen jälkeen tulee vasta kotihoito. Jos asiakkaat eivät pärjää etähoivalla, sitten käymme kotona.

Etähoivaa koordinoi Turusta käsin toimiva kotihoidon etäpalveluyksikkö, joka toimittaa Liedon kotihoidolle asiakastapahtumista kuukausittaiset raportit.

‒ Jos asiakkaan luona on tapahtunut jotain, etähoiva kirjaa tapahtuman yhteisen potilastietojärjestelmän kautta. Tai jos on jotain tiedotettavaa, etähoiva soittaa tiimille. Olemme itse myös herkästi sinne yhteydessä, Laura Nilsson kertoo.

Terveysteknologia tukee asiakkaan itsenäistä elämää

‒ Teknologian avulla on saatu ylläpidettyä myös asiakkaan itsenäistä, omannäköistä elämää. Ei sidota aktiivista ikäihmistä kotiin hoitajan käynnillä, ellei fyysisiin kotikäynteihin ole välttämättömyyspakkoa, Katariina Vuorio korostaa.

Jo pidempään Liedon kotihoidon käytössä ollutta keskeistä terveysteknologiaa ovat diabetesasiakkaille tarkoitetut Libre-sensorit sekä asiakkaan kotioveen asennettu sähköinen, avaimeton lukkojärjestelmä.

‒ Tietenkin useammalla ihmisellä on kotona myös turvapuhelinpalveluita, ja osalla on ovihälyttimiä, jotka on liitetty turvapalveluun, Vuorio kertoo.

Hän uskoo, että kaikenlainen asiakkaan arkea ja terveyttä seuraava toiminta yhä lisääntyy tulevaisuudessa ja toivoo ihmisten ottavan sitä vastaan.

‒ Sensoriteknologia alkaa pikkuhiljaa nostaa päätään. Sillä saadaan tosi hyvää informaatiota siitä, miten ihminen elää. Vaikka kävisimme asiakkaan luona maksimimäärän eli neljä kertaa päivässä, jää hyvin paljon tunteja, joita ihminen viettää yksin kotonaan.

Koulutuksesta työkaluja omaan pakkiin

‒ Terveysteknologiasta ja hyvinvointiteknologiasta puhuttaessa myös oma ajatukseni kääntyi aiemmin robottimaailmaan ja robotiikkaan. Teknologia nähtiin vain hoitajia korvaavana: nyt robotit tulevat ja vievät työmme. Tarkoitus kuitenkin on, että ne ovat meitä tukevia, ei meitä syrjäyttäviä. Edelleen kaikkeen teknologiaan tarvitaan ihmistä, laitteet eivät toimi ilman meitä ammattilaisia, Katariina pohtii.

Hän suosittelee TAIn terveysteknologiakoulutusta kaikille hyvinvointiteknologiasta kiinnostuneille.

‒ Kaikki, jotka ovat näiden teknologioiden kanssa tekemisissä, saavat koulutuksesta hyvää tietoa ja varmuutta toimia. Näitä tuotteita ja palveluitahan on ihan älyttömästi tarjolla tänä päivänä. Itselle on koulutuksessa tullut paljon tietoa uusista laitteista. Voin vaikka ehdottaa omaiselle, että tiedän tällaisen laitteen tai sovelluksen, olisiko tästä teille hyötyä.

Katariina vertaa koulutusta ponnahduslautaan, joka avaa sata uutta kysymystä ja ajatusta.

‒ Koulutus on kuin valtameri, ja nyt on joki avautunut merelle. Nyt suhtautuu, ajattelee ja tutkii itsekin ihan eri mielenkiinnolla sitä, missä mennään.

Lue lisää koulutuksesta: Monialaisuutta terveysteknologiaan