Oppilaanohjaajat tutustuivat TAIn arkeen ja tulevaisuuden työelämään
Lähes sata opinto-ohjaajaa kokoontui TAIn Peltolaan tutustumaan ammatillisen koulutuksen arkeen ja työelämäyhteistyöhön. Päivän aikana opot näkivät, miten alat kehittyvät ja mitä tietoa nuorten ohjaamisessa tarvitaan juuri nyt.
Kun nuori pohtii jatko-opintojaan, opinto-ohjaajan on hyvä tuntea vaihtoehdot mahdollisimman hyvin. Siksi lähes sata opinto-ohjaajaa kokoontui syyskuussa TAIn opopäivään Peltolaan.
Salossa opinto-ohjaajana työskentelevä Timo Määttä etsi ajantasaista tietoa nuorten tulevaisuuden vaihtoehdoista.
– Kyllä se kokonaisnäkemys ja tietämys eri aloista on minulle ohjaajana erityisen tärkeää, jotta näen, millaisia vaihtoehtoja opiskelijoilla on käytännössä.
Määtän mukaan opinto-ohjaajien on seurattava jatkuvasti sekä koulutuksen että työelämän muutoksia.
– Alat kehittyvät koko ajan ja yhteiskunnallinen tilanne muuttuu. Meidän täytyy osata kertoa nuorille, missä työpaikkoja on nyt ja tulevaisuudessa.
Hän muistuttaa, että nuorten koulutusvalintoja tehdään pitkälle tulevaisuuteen.
– Hehän ovat työelämässä 40-50 vuotta.
Alat avautuvat parhaiten käytännön esimerkkien kautta
Peltolassa opot kiersivät alakohtaisissa esittelypisteissä, joissa opiskelijat ja henkilöstö kertoivat koulutuksesta tarkemmin. Mukana oli laaja kattaus TAIn koulutusaloja.
Media-alan pisteellä esillä oli opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia tuotteita, kuten pakkauksia, opasteita ja muita painotuotteita.
– Kaikki rollupit, kyltit, seinätaulut ja monet muut täällä näkyvät tuotteet on tehty meillä. Opiskelijat näkevät koko ketjun suunnittelusta lopputuotteeseen asti, media-alan opettaja Markku Pennanen kertoi.
Esittelyssä haluttiin samalla avata opinto-ohjaajille sitä, millaisiin tehtäviin media-alan osaajat voivat valmistumisen jälkeen päätyä.
Esittelyssä kuultiin myös entisen TAI-opiskelijan urasta media-alalla. Nykyisin hän työskentelee DataDrivers-yrityksessä, joka tuottaa oppimateriaaleja kuljetus- ja logistiikka-alalle.
Työhön kuuluu esimerkiksi videoiden kuvaamista, verkkokoulutusten toteuttamista, haastatteluja ja 3D-mallinnusta.
– Se on paljon muutakin kuin grafiikkaa. Monet alat tarvitsevat tällaista osaamista.
Opiskelijat yllättyivät sähkö- ja automaatioalan mahdollisuuksista
Sähkö- ja automaatioalan esittelyssä ääneen pääsivät myös opiskelijat Kaapo Kujala ja Santeri Järvinen, jotka ovat päässeet syventymään robotiikkaan ja teollisuusautomaatioon yhteistyössä yritysten kanssa.
Opiskelijat olivat vierailleet Loimaalla Pemamek Oy:n eli PEMA:n tuotantoympäristöissä ja nähneet läheltä teollisuuden mittaluokan ratkaisuja. Kokemus teki vaikutuksen.
– Varmaan eniten jäi mieleen se, kuinka isoja ne laitteet oikeasti ovat. Vaikka koulussakin pääsee tekemään oikeassa ympäristössä, siellä näki miten paljon suurempia järjestelmät teollisuudessa ovat.
Ala on tarjonnut mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osanneet odottaa hakiessaan yhteishaussa.
– Kyllä kun hain, niin en odottanut, että olisi ihan tällaista.
Sähkö- ja automaaatioalan tiimivastaava Juha Ahasen mukaan juuri tämä on yksi alan vahvuuksista. Perusopinnoista voi edetä nopeasti kohti vaativampia automaation, ohjelmoinnin ja robotiikan tehtäviä, jos kiinnostusta riittää.
– Me pystymme tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuden löytää oma polkunsa. Kun mielenkiintoa löytyy, annetaan sukset ja sauvat ja näytetään, missä latu on.
Yritykset tarvitsevat osaajia myös tulevaisuudessa
Päivän työelämäpuheenvuorosta vastasi Stera Technologies Oy:n toimitusjohtaja Jussi Ohlsson, joka kuvasi teknologiateollisuuden kasvavaa osaajatarvetta.
Stera valmistaa asiakkaidensa tuotteita ja työllistää Suomessa noin 700 ja Virossa noin 300 henkilöä.
Yhtenä yhteistyöesimerkkinä esiteltiin Stera Kaarinan konepajakoulu. Mallissa TAIn opiskelijat voivat osallistua yrityksessä yhdestä yhdeksään viikkoa kestäville koulutusjaksoille ympäri vuoden.
Ohlssonin mukaan alan tulevaisuus näyttää vahvalta, mutta osaajien saatavuus ratkaisee kehityksen suunnan.
– Jos emme saa osaajia, emme pärjää. Teknologiateollisuuteen tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 140 000 uutta työntekijää, ja heistä merkittävä osa elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiin tulee ammatillisen koulutuksen kautta, Ohlsson kertoi.