Maanviljelijästä perustason ensihoitajaksi

Sakari Potila valmistui metsätalousinsinööriksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta Kotkasta vuonna 2002. Kymmenen vuotta kului metsäteollisuuden toimihenkilötehtävissä, tällä hetkellä hän toimii metsätalousyrittäjänä.

Kokemäkeläisen maanviljelijän ja insinöörin kiinnostus ensihoitajan työtä kohtaan lähti harrastuksesta. Potila on nimittäin toiminut pitkään vapaaehtoisen maanpuolustustyön lääkinnän tehtävissä.

— Kun kalenteriini järjestyi aikaa pistettyäni pellot vuokralle, innostuin lähtemään opiskelemaan alaa, Potila kertoo.

Vetovoimainen osaamisala

Perustason ensihoitajakoulutus on lähihoitajakoulutuksen yksi osaamisaloista, jonne haetaan kolmevuotisen lähihoitajakoulutuksen puolessa välissä. Osaamisala on hyvin suosittu, hakijoitakin noin neljä kertaa enemmän kuin koulutukseen voidaan ottaa.

TAIn sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Kalle Ojasen mukaan alanvaihtajat, jotka hakevat perustason ensihoitajakoulutukseen, yleensä tietävät mihin haluavat. Lähihoitajaopintojen alkuvaiheen aikana on kuitenkin siedettävä epävarmuutta siitä, tuleeko valituksi ensihoidon osaamisalalle.

— Opinto-ohjauksessa olemme yrittäneet painottaa kaikille lähihoitajakoulutukseen pyrkiville, että täytyy olla kaksi vaihtoehtoa, joista kummankin kanssa voi elää. Esimerkiksi sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalla opiskellaan aika paljon samoissa ympäristöissä ja sairaalamaailmaan voi mennä töihin silläkin koulutuksella.

Motivaatio kaiken perustana

Ensihoidon opettajana pitkään toiminut Mikko Virtanen toteaa, että motivaation puute ei alanvaihtajilla ja aikuisopiskelijoilla juurikaan muodostu ongelmaksi.

— Sakarinkin ryhmästä, joka nyt aloittaa osaamisalaopinnot, aistii että he ovat tosi motivoitunut porukka. Ensihoitoa opiskelemaan tulevat ovat tienneet jo etukäteen, että täällä täytyy hoitaa perusopinnot hyvin, jotta on mahdollisuus sitten päästä osaamisalaopintoihin.

Myös Sakari Potila korostaa motivaation merkitystä, sillä opinnoissa vaaditaan tuloksia. Opitun soveltaminen käytäntöön edellyttää asioiden kunnolla omaksumista ja sisäistämistä.

— Täällä ei säälipisteitä jaeta. Mutta kun haluat tarpeeksi paljon jotain, niin selviät ja saat ihan mitä itse haluat. Jos katson suoraan peruskoulusta tulleita luokkatovereitani, niin omiin silmiini tämä on vaativuudeltaan lukiotasoa. Kyllä täällä täytyy olla nenä kiinni kirjassa myös minun, olla mukana ja kuunnella, Potila myöntää.

Teoriatietoa ja käytännön keissejä

Perustason ensihoitajakoulutukseen sisältyy pitkiä ja vaativia työelämässä oppimisjaksoja. Virtanen kertoo, että koulussa opiskelijoita testataan intensiivisesti sekä teoriatiedossa että käytännön keisseillä.

— Aloitamme teoriatiedolla, johon nivotaan käytäntöä joka ainut päivä. Teorian jälkeen käydään käytännön keissi läpi esimerkiksi rintakipupotilaan hoitamisessa. Ennen opiskelijoiden lähtemistä työharjoitteluun haluamme oppilaitosnäytöillä varmistaa, että heillä on tietyt tiedot ja taidot, jotta he saavat harjoittelujaksosta mahdollisimman paljon.

Virtasen mukaan näyttötilanne on opiskelijalle nopeatempoinen ja jännittävä.

— Äkkiä täytyy pystyä tekemään tosi kiperiäkin ratkaisuja, ja silti pitäisi pään pysyä toimintakykyisenä. Haluamme täällä luoda heille puoliautenttisen olosuhteen. Kehotan usein opiskelijoita heittäytymään harjoittelussa, siellä voi vielä kokeilla ja harjoitella. Ei tarvitse vielä osata, vaan heitä ohjataan turvallisesti oikeaan suuntaan.

Virtanen kertoo kentällä liikkuvien ensihoitoyksiköiden olevan pääsääntöisesti kustannustehokkaita H+P -yksikköjä, joissa ammattikorkeakoulusta valmistunut ensihoitaja toimii yhdessä ammatti-instituutista valmistuneen ensihoitajatyöparinsa kanssa.

Yhteisiä tavoitteita kohti

Varusmiesaikanaan lääkinnän koulutuksen saaneen Sakari Potilan aiempi lääkintäkokemus on liittynyt lähinnä hätäensiavun antamiseen keskittyen suuriin verenvuotoihin ja hengitysteiden toimintaan.

— Nykyiset opinnot syventävät tietoa siitä, miten ihmisen anatomia toimii, minkälaisia sairaustapauksia voi tulla vastaan ja mihin kaikkeen ensihoitoa tarvitaan. Ne ovat minullekin uusia asioita.

Potila tulee hyvin juttuun suoraan peruskoulusta tulleiden, oman tyttärensä ikäisten luokkakavereiden kanssa. Luokkahenki on mainio, ja porukka sopii hyvin yhteen.

— Ikäerolla ei ole merkitystä, sillä meillä on samat tavoitteet ja niitä kohti mennään.

Opintojen tässä vaiheessa Potila on suorittanut jo kaksi lähihoitajaopintojen työelämässä oppimisjaksoa, toisen vanhainkodissa, toisen kotihoidossa Kokemäellä. Tulevaisuudessa hän haluaisi metsähommien ohella työllistyä ensihoitajaksi.

— Ei ole väliä onko työ ensihoitopalvelua tai työskentelyä sairaalan päivystyksessä. Ihan kaikki alan työ käy, hän vakuuttaa.
Perustason ensihoitajien työtilanne näyttää valoisalta. Alaa harkitseville ja haasteista pitäville Potilalla on terveisiä.

— Mieti tarkkaan mihin olet ryhtymässä. Ollaan vakavien asioiden äärellä, onhan kysymyksessä ihmisen henki. Koulutus TAIssa on korkeatasoista, ja työ on tosi mielekästä, kiinnostavaa ja vaihtelevaa eikä koskaan tiedä mitä eteen tulee.