Luetun ymmärtäminen vahvistuu lukutaitoprojektin tunneilla

Monikielisten opiskelijoiden kielitaito vaihtelee paljon, mutta lukutaitoprojektin tavoitteena on vahvistaa ennen kaikkeasellaista lukutaitoa, jota opiskelijat tarvitsevat opinnoissa, työelämässä ja arjentilanteissa.

– Monelle opiskelijalle lukeminen on vielä etenemistä sana sanalta. Vieras sana pysäyttää usein koko lukemisen, tai tekstiä halutaan tarkastella lähes kokonaan kääntäjän tai tekoälyn avulla. Tällöin tekstin kokonaisuus, pääasia ja tarkoitus jäävät helposti hahmottamatta ja suomen kieli kehittymättä, kertoo lukutaitoprojektissa syksyllä aloittanut opettaja Päivi Jokinen.

Vuoden loppuun jatkuvassa suomi toisena kielenä -lukutaitoprojektissa Jokinen opettaa maahanmuuttaneille suomenkielisten tekstien lukutaitoa ja lukustrategioita. Hän käyttää opetuksessa ensisijaisesti aitoja, aikuisille merkityksellisiä ja ajankohtaisia tekstejä, kuten työohjeita, tehtävänantoja, uutisia, verkkosivuja, työpaikkailmoituksia, viestejä ja lomakkeita, mutta myös selkokielisiä novelleja.

– Ammattilehdissä on nykyään onneksi myös artikkeleita selkokielellä. Silti niissäkin on monta sanaa, jotka voi ymmärtää väärin silloin, kun luettu teksti ei ole äidinkielellä. Joskus tulee hassujakin väärinymmärryksiä, vaikka opiskelija puhuisi suomea hyvinkin, Jokinen sanoo.  

Lukutaitoa tuetaan monin tavoin

Opintojensa aikana opiskelijat joutuvat käsittelemään monenlaisia tekstejä. Jokinen auttaa heitä pilkkomaan tekstiä, jotta lukeminen nopeutuisi ja tekstistä saisi ydinasiat helpommin esille.

– Sisältöä ei muuteta lapsenomaiseksi, vaan tuen määrää ja tehtävän vaativuutta säädellään. Välillä selkokielistän valmiita tekstejä. Olen ajatellut myös lukea opiskelijoille ”tiisereitä” selkokirjoista ja vinkata niitä heille innostaakseni heitä lukemaan myös huvikseen. Olemme joidenkin ryhmien kanssa vierailleet myös kirjastossa.

Lukeminen itselle vieraalla kielellä voi olla siinä määrin työlästä, ettei opiskelijan tule vapaa-ajallaan harrastettua omatoimista suomeksi lukemista. 

– Toki se, jos jo opiskelee suomen kielellä, rasittaa muistikapasiteettia. Rentoutuessaan haluaa sitten käyttää omaa äidinkieltään. Kun täällä tunneilla käydään ohjatusti läpi tekstejä, on lukeminen yhdessä opiskelukavereiden kanssa helpompaa.

Lukutaidon vahvistaminen auttaa opinnoissa ja työelämässä

– Katson oikeiden vastausten lisäksi sitä, miten opiskelija käsittelee tekstiä: tunnistaako hän lukemisen tarkoituksen ja löytääkö hän pääasian. Yksi tavoitteeni on, että lukustrategiat eivät jäisi vain S2-tunneille. Pyrin rakentamaan toimintatapaa, jota opiskelija voisi käyttää myös ammatillisissa aineissa mahdollisimman samanlaisella rakenteella, Jokinen painottaa.

Tavoitteena on, että opiskelija saisi toistuvasti harjoitusta todellisissa opiskelu- ja työelämän teksteissä ja lukustrategia auttaisi sekä opinnoissa että myöhemmin työelämässä.

Jokinen muistuttaa, ettei heikko lukutaito koske pelkästään suomea toisena kielenä puhuvia.

– On ihan suomenkielistenkin ongelma, että aina ei ymmärretä luettua ollenkaan oikein, tai että ajatukset eivät pysy kasassa eikä pystytä keskittymään.

Lukutaitoprojektille todellista tarvetta

Päivi Jokinen tekee TAIssa yhteistyötä ammatillisten opettajien ja erityisopettajien kanssa.

Opetuskokonaisuuksien ja materiaalien suunnittelun lisäksi hän havainnoi opiskelijoiden lukuprosessia ja seuraa sen kehittymistä. Pysyvien toimintatapojen oppiminen vie aikaa ja vaatisi opiskelijoilta jatkuvaa harjoittelua.

– Toki toiveena on lukuprojektin jatkuminen ja se, että tästä tulisi pysyvä malli. Ammatillisissa opinnoissa odotetaan, että osataan jo lukea ja että luettu ymmärretään. Ammattiaineiden tunneilla ei juurikaan enää ole aikaa käsitellä tekstejä siinä määrin kuin se vaatisi silloin, kun suomi ei ole äidinkieli, toteaa Jokinen.