Siirry sisältöön

Hiusalan ammattilainen Johanna Tulva kasvoi Taitaja-kilpailijasta Taitaja-tuomariksi

Turun ammatti-instituutin kasvatti Johanna Tulva toimi tuomarina omassa kotikaupungissaan toukokuun alussa järjestetyssä Taitaja2025-finaalissa lajinaan hiusmuotoilu. Itsekin kilpailleena Johanna on kokenut päämäärätietoisen kisoihin valmentautumisen sekä kilpailupäivien huikean jännityksen ja palkitsevuuden.

Johanna, mikä fiilis jäi Turussa pidetyistä Taitaja2025-kilpailuista?

‒ Taitaja-kilpailujen finaalissa oli lämmin ilmapiiri ja kiva porukka, myös tuomarit olivat helposti lähestyttäviä. Kilpailijat olivat taitavia ja työskentelivät tosi tasalaatuisesti. Hiusmuotoilulajin voitti Eveliina Juuti Luksiasta. Olin nyt tuomaroimassa finaalissa ensimmäistä kertaa.

Miten arvioit kilpailun tasoa tänä vuonna?

‒ Kilpailutyöt olivat tosi tasalaatuisia, voittajilla ehkä asteen laadukkaampia kuin muilla. Siistiä työskentelyä. Meidän alallamme on ollut teknisesti haastavia töitä. Ei ole tehty vain perustöitä vaan siihen jotain ekstraa.

Onko vaikeaa valita voittaja tasalaatuisista töistä?

‒ Meidän tuomareiden ei tarvitse valita voittajia, voittajat ilmoitetaan vasta päättäjäisissä. Emme itsekään tienneet kuka voittaa, koska emme nähneet yhteispisteitä. Jokaisesta työstä annetaan pisteet ja niiden yhteistulos ratkaisee.

Miten päädyit tänä vuonna tuomariksi?

‒ Minut kutsuttiin jo viime vuonna semifinaaleihin tuomariksi, ja päätuomari ilmoitti minut heti tälle vuodelle tuomariksi finaaliin. Lähdin tuomariksi ihan mielelläni, ja voisin mennä uudestaankin. Oli hyvä kokemus, ei välttämättä taloudellisesti, mutta kokemuksena hyvä.

Minkälaisia kokemuksia itselläsi on Taitajista kilpailijana?

‒ Olen ollut kilpailemassa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kilpailin kymmenen vuotta sitten ollessani toisen vuoden opiskelija. Se oli tosi, tosi jännittävää, kun kuitenkin tietää, että kilpailemassa ovat alan parhaat opiskelijat. Silti siitä jäi hyvä fiilis. Kolmantena opiskeluvuotena vuonna 2016 kävin vielä toisen kerran kilpailemassa Seinäjoella, ja sillä kertaa tulin ykkössijalle. Se tuntui hyvältä, koska paljon oli tehty treeniä voiton eteen. Ja nyt tuomarina oli hauskaa olla, koska siellä oli paljon itselle tuttuja kasvoja.

Miten valmistauduit omiin kilpailuihisi?

‒ Kilpailuja varten treenattiin paljon niitä asioita, joiden tiedettiin olevan tulossa kilpailuihin. En välttämättä opiskellut samoja juttuja kuin muut luokkalaiset vaan sellaisia, jotka soveltuivat Taitaja-kilpailuihin.

Minkälaisia olivat tämän vuoden tehtävät?

‒ Tehtäviä oli kuusi. Ensimmäisenä päivänä tehtiin parturileikkaus ja permanentti asiakkaalle. Toisena tehtävänä asiakkaalle tehtiin parran muotoilu. Kolmantena oli kampaus yllätyselementillä, se tehtiin harjoituspäähän. Toisena päivänä oli naisasiakkaalle väri ja leikkaustyö sekä mallipäälle tehtävä kuvan mukainen leikkaus ja viimeistely. Mallikuvan olivat tehneet toisen alan kilpailijat tekoälyn avulla. Viimeisenä päivänä oli vielä asiakkaalle tehtävä juhlakampaus ja siihen valmistujaislakki.

Johanna Tulva seisoo kampaamon ovi-aukossa. Seinällä lukee teksti Groove.

Kuinka oma kokemus ammattilaisena ja aiemmin kilpailleena vaikuttaa tuomarointiin?

‒ Omasta kokemuksesta on hyötyä tuomaroinnille, vaikka kilpailijoissa ei olekaan kyse valmistuneista ammattilaisista. He ovat kuitenkin alan parhaita opiskelijoita. Kun itselläni on työstä kokemusta, osaan nähdä niitä juttuja ammattilaisen silmin. Säännöt ovat pysyneet aika samoina kuin itse kilpaillessani, ja koska olen itse ollut kilpailijana, osaan katsoa kahdelta kantilta.

Saitko Taitaja-kilpailujen tuomarina ideoita tai oivalluksia omaan työhösi?

‒ Mielestäni sain. Työssä ollessaan et välttämättä kiinnitä huomiota siihen, miten työkaverisi työskentelevät. Mutta kun olet tuomarina lavalla, katsot tarkemmin, miten kaikki työskentelevät ja minkälaisia eri tapoja ja tekniikoita he käyttävät.

Millaisiin asioihin kiinnität kilpailijoissa huomiota?

‒ Lavalla katsotaan esimerkiksi työturvallisuutta. Sitä, että asiakas on suojattu oikein ja tekijä on suojannut myös itsensä oikein. Käyttääkö kilpailija esimerkiksi hanskoja sekoittaessaan tai levittäessään värejä? Lavalla ei arvioitu sitä, millaisilla tekniikoilla he työskentelevät, mutta kyllähän sitäkin samalla seuraa. Toiset tuomarit taas arvioivat valmiita töitä. Tuomarointia tehtiin ristiin, eli välillä olin lavalla ja välillä arvioin valmista työtä.

Oletko kiinnostunut kouluttautumaan lisää?

‒ Nyt on ollut hiljaiseloa, kun on ollut pieni lapsi kotona. Kun nyt kävin Taitajissa ja juttelin muiden kollegoiden kanssa, iski taas inspis panostaa vähän enemmän koulutuksiin ja ehkä itsekin kilpailla joissain kisoissa. Meidän alallamme on aika paljon kuvakilpailuja ja on myös ollut lavakilpailuja, samanlaisia kuin Taitajat.

Kerro omasta urastasi kampaajana?

‒ Oma uranvalintani on ollut minulle selvää alusta asti. Olin valmistumiseni jälkeen muutaman vuoden palkkatöissä turkulaisessa kampaamossa, jonka jälkeen vuonna 2020 lähdin yrittäjäksi vuokralaisena nykyiseen kampaamo Grooveen.

Onko työ vastannut niitä ajatuksiasi, joita oli lähtiessäsi koulutukseen?

‒ Tämä on ollut enemmän kuin olin odottanut. Koulussa asiakastyöt tehdään yleensä vanhemmille naishenkilöille, tehdään rullakampauksia ja permanentteja. Riippuen tietysti kampaamosta, niin voi työssään tehdä myös kivoja moderneja töitä.

Miten luovaa on työsi?

‒ Kädet eivät ole sidotut. Itselläni käy paljon vakkariasiakkaita, ja uskallan vakkareille myös ehdottaa jotain uuttakin, ettei aina tarvitse välttämättä tehdä sitä samaa. Toiset lähtevät siihen mukaan, toiset eivät. Jotkut haluavat aina sen saman värin ja leikkauksen, mutta se on ok.

Miten olet vuosien varrella kehittynyt ammatillisesti?

‒ Minusta on kokemuksen myötä tullut rohkeampi ehdottamaan asiakkaille uusia juttuja ja ylipäätään kohdata asiakas. Pitää osata lukea asiakasta. Olen oppinut huomaamaan asiakkaista, että joku ei halua jutella tänään lainkaan, ja sitten taas joku toinen haluaa jutella koko ajan. Itselleni sopii, että keskustellaan tai ollaan hiljaa. On kivaa, että on molemman laisia asiakkaita. Asiakkaat ovat melko uskollisia kampaajalleen, mutta sekään ole itsestään selvää. Voi olla, että hiuksista tulee tosi upeat, mutta kemiat eivät kohtaa. Tai toisin päin.

Mikä on kilpailutilanne hiusalalla?

‒ Mielestäni alalla ei ole kovaa kilpailua. Muistan aiempina vuosina puhutun kilpailijoista, mutta itse puhun ennemmin kollegoista. Jos itsellä ovat listat täynnä, tai koen etten ole jossain asiassa vahvimmillani, niin kyllä mielelläni suosittelen jotain muuta tekijää. Se on mielestäni hyvää asiakaspalvelua.

Tämän hetken trendikkäimmät työt?

‒ Tällä hetkellä tykkään itse tehdä luonnollisia, pitkäkestoisia värjäyksiä ja leikkauksia, ja sellaisia kysytäänkin penkissäni aika paljon. Trendikästä on hiusten kerrostaminen, ilmavat ja kuohkeat föönatut kampaukset. Väreissä kysytään aika paljon lämpimiä vaaleita sävyjä, enää ei haluta olla kylmiä blondeja.

Terveisesi opiskelijoille?

‒ Kannattaa osallistua Taitajiin, jos vähääkään kilpaileminen kiinnostaa. Uskon, että suurimmalle osalle se on tosi hyvä kokemus. Jo ensimmäisen kerran itse kilpaillessani sain itsevarmuutta ja itseluottamusta tekemiseen ja myös kehitettyä paineensietokykyä ja ongelmaratkaisua.

Johanna Tulva seisoo kampaamotuolin vieressä.