Siirry sisältöön

Lentopallo ja opiskelu täyttävät Ossi Lehtiön kalenterin

17-vuotias Ossi Lehtiö aloitti lentopallon pelaamisen jo neljän vanhana. Siitä lähtien lentopallo on pysynyt nuoren urheilijan ykköslajina, vaikka salibandyä, suunnitusta ja sulkapalloakin on vuosien varrella tullut harrastettua.

‒ Tykkään urheilla, siinä saa ajatukset muusta pois ja voi keskittyä siihen, mitä tekee ja mistä tykkää, sanoo Ossi Lehtiö.

‒ Jos joku ei ole lentopalloon lajina tutustunut, niin kannattaa lähteä kokeilemaan. Itse ainakin innostuin jo heti pienenä, ja se on ollut mukana koko elämän. Lentopallossa viehättää se, että laji on haastava ja oman kehityksen huomaa hyvin. Saa varmuutta ja kovuutta tekemiseen.

Tällä hetkellä Ossi pelaa ensimmäistä kauttaan lentopallon Mestaruusliigassa Raision Loimun yleispelaajana.

‒ Olen ylpeä siitä, että olen päässyt edustamaan Loimua, treenaamaan ja pelaamaan siellä. Hyvin on otettu vastaan. Vielä on peleissä vähän parannettavaa, mutta harjoittelu tuntuu hyvältä. Olen kyllä kaikkiin peleihin päässyt hyvin mukaan ja saanut peliaikaakin yllättävän paljon, Ossi kertoo.

Hänelle juuri joukkuepelaaminen on se juttu.

‒ Kyllä olen enemmän joukkueurheilija, yksilölajeissa sitä puskee itsensä sinne treenaamaan. Jos on heikko päivä, joukkue antaa tukea. Ja jos itsellä toimii, pystyy tukemaan muita.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu aikatauluttamalla

Lehtiö opiskelee ensimmäistä vuottaan Kerttulin urheilulukiossa ja on yksi Turun Seudun Urheiluakatemian urheilijoista. Koulupäivän alkajaisiksi Ossilla on Urheiluakatemian treenejä neljä kertaa viikossa Kupittaan palloiluhallilla.

‒ Tulen tänne aamulla treeneihin, joko laji tai puntti. Täältä menen kouluun, jossa on kolme 75 minuutin oppituntia. Riippuu Loimun iltatreeneistä, menenkö niitä ennen kotiin tekemään kouluhommia vai suoraan treeneihin, ja illalle jää sitten ne kouluhommat, kuvaa Ossi tyypillistä päiväänsä.

Raision Loimun pelimatkat osuvat lähinnä viikonloppuihin, kaukaisimmat reissut Ossi on tehnyt Kokkolaan ja Joensuuhun. Asema Urheiluakatemian urheilijaopiskelijana antaa mahdollisuuden yhdistää joustavasti opiskelun ja tavoitteellisen urheilun.

‒ Pitää vaan koulussa yrittää tunnilla olla mahdollisimman aktiivinen ja tehdä annettuja hommia jo siellä, ettei tehtäviä jäisi kotiin niin paljon. Panostan myös kouluun, kun ei kuitenkaan urheilu-ura lentopallossa niin kauaa kestä. On sitten koulutus pohjalla, ja pääsen ammatteja opiskelemaan.

‒ Olen tykännyt paljon siitä, että saa ekstrapalloa aamuun ja tehtyä hyvin myös puntit. Saa koulusta kevyemmän, mutta silti tästä saa opintopisteitä ja pystyy keskittymään urheiluun. Kannattaa ottaa kaikki hyöty irti ja tehdä kunnolla aamuharjoitus, eikä tulla vaan opintopisteiden takia.

Miten kiireinen urheilijaopiskelija huolehtii omasta jaksamisestaan?

‒ Otan sitten jostain pois, ellen jaksa. Kavereillekin kyllä jää aikaa, jos ei ole treenejä tai pelin jälkeen on lepopäivä.

Tulevaisuuden haaveet sekä koulutuksen että urheilu-uran suhteen ovat Ossilla vielä avoinna.

‒ Pyrin pelaamaan Mestaruusliigassa jonkin aikaa. Ja sitten jos maailmalle pääsen, niin mielelläni lähden.

Urheiluamis on mahdollisuus urheilevalle nuorelle

Myös Turun ammatti-instituutti kouluttaa ammattiin opiskelevia urheilijoita osana Turun Seudun Urheiluakatemiaa. Ammatti-instituutin Urheilijapolulla ahertaa tällä hetkellä 65 urheilijaopiskelijaa, suosituimpia lajeja ovat perinteisesti jääkiekko ja jalkapallo.

‒ Osalle nuorista tavoitteellisen kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen toisen asteen koulutuksessa on hyvä valinta. TAIssa kaikilla osaamisaloilla on mahdollista yhdistää urheilu ja ammatillinen koulutus, kertoo ammatillisen koulutuksen valmennusvastaava Juha Lönnqvist.

TAIn urheilijaopiskelijoista suurin osa opiskelee liiketoiminnan Sporttiluokilla. Sporttiluokan lukujärjestys on teknisesti räätälöity siten, että opiskelun ja tavoitteellisen urheilun pystyy joustavasti yhdistämään.

‒ Ammatillisella puolella pystytään hyvin yksilöllisesti auttamaan ja räätälöimään opiskelijan arkea. Osa nuorista on huippu-urheilijan polulla, ja koetamme luoda heille edellytyksiä ja ymmärrystä siihen, mitä se vaatii.

Lönnqvist painottaa hyvän vuorovaikutuksen merkitystä oppilaitosten ja seurojen välillä.

‒ Meillä on ylimmällä sarjatasolla urheilevia nuoria, aivan kuten Ossikin. Työsopimus jonkin seuran kanssa tarkoittaa sitä, että myös työnantaja velvoittaa urheilijaa. Yhteistyötä seurojen kanssa tulee edelleen tiivistää, jotta seura ja joukkue tietävät, missä heidän pelaajansa menevät.

Juha Lönnqvist ja Ossi Lehtiö poseeraavat lentopallokentän yläkatsomossa kameralle.

Kokonaisuus hallintaan

Lönnqvist korostaa järjestelmäisyyttä ja kokonaisuuden tärkeyttä kilpaurheilun ja opiskelun yhdistämisessä.

‒ Meillä on 24 tuntia vuorokaudessa käytössä, ja kokonaisuuteen kuuluu urheilemisen ja opiskelun lisäksi mm. lepo, ravinto ja sosiaalinen elämä. Välillä olisi hyvinvoinnin kannalta suotavaa käydä vaikka elokuvissa kavereiden kanssa. Kaikki onnistuu, mutta hyvä suunnittelu ja ohjelmointi ovat kaiken toiminnan pohjana.

Lönnqvist kannustaa nuorta urheilijaa tekemään itselle pidemmän aikajakson suunnitelman yhdessä valmentajan kanssa. Suositeltavaa on laatia koko vuoden ohjelma, joka on pilkottu esimerkiksi kuuden viikon jaksoihin.

‒ Hyvin suunnitellussa ja ohjelmoidussa urheiluvalmennuksessa on koko vuosi suunniteltu etukäteen harjoitusten ja kilpailujen osalta. Myös koulussa on selkeät jaksot ja aikataulut, eli kannattaa tehdä itselle lukujärjestys urheiluun ja opiskeluun liittyen, siitä muodostuu selkeä kokonaisuus ja arkirytmi. Selkeä ja toimiva arki ratkaisee!

‒ Nyt kun yhteishaku on meneillään, ja jos ei vielä ole rasteja ruutuun laitettu, niin ammatillinen koulutus on erittäin hyvä vaihtoehto, oli laji mikä tahansa. Toki kannattaa myös miettiä sitä, että kiinnostus johonkin alaan löytyy, kiteyttää Lönnqvist.