Omin käsin rakennetut historialliset trumpetit soivat komeasti Peltolan koulutalossa

Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalon kone- ja tuotantotekniikan tiloissa aherretaan hartaan hiljaisesti, välillä jossain törähtää. Saksasta Turkuun saapunut perinteisen soitinrakentamisen opettaja Michael Münkwitz kiertää tarkastelemassa viimeistelytyön sujumista.

– Kurssilaiset ovat hyvin motivoituneita. Suomalainen porukka rakentaa soittimiaan hiirenhiljaa ja keskittyneesti, Saksan työpajoissa taas käy koko ajan kova pulina. Kulttuuriero on selvä ja se on hauskaa, nauraa 25 vuoden ajan perinteistä trumpetinrakentamista opettanut Münkwitz.

– Soitan itsekin vähän trumpettia, mutta ammatiltani olen trumpetintekijä. Rakennan historiallisia vaskisoittimia samoin menetelmin, joita vanhat soitinrakentajat käyttivät.

Malli museoidusta trumpetista

– Nämä soittimet ovat kopioita vuonna 1632 Hanns Heinlein -nimisen soitinrakentajan tekemistä trumpeteista. Malli on kopioitu museossa esillä olevasta soittimesta, ja nyt me kopioimme lisää, kertoo kurssia järjestänyt Juhani Listo Suomen Trumpettikillasta.

Osa työpajalaisista on musiikin ammattilaisia, osa harrastajia. Turun Filharmonisesta Orkesterista eläkkeelle jäänyt Listo on trumpetintekemisessä konkari rakennettuaan aiemmin jo kaksi historiallista trumpettia.

– Olen soittanut näitä pelejä Keski-Euroopassa aika paljon. Kun ensimmäisen kerran pyydettiin kurssille Amsterdamiin, sanoin etten osaa, koska minulla on viisi peukaloa. He vakuuttivat, että nämä opettajat ovat niin hyviä, etteivät he päästä tekemään virhettä. Ja niin tulee hyvä soundi. Nämä trumpetit ovatkin hyvin tasalaatuisia valmiina.

Barokkimusiikisoitin

Heinlein trumpetteja käytettiin renessanssin ja varhaisbarokin musiikissa. Trumpetin venttiili keksittiin vasta 1800-luvun alkupuolella, kaikki ennen sitä sävelletty musiikki on sävelletty niin kutsutuille luonnontrumpeteille.

– Sen jälkeenkin näitä käytettiin rinnan venttiilien keksimisen jälkeen. Näissä meidän trumpeteissamme on renessanssikello, barokkikello on hieman laajempi, Listo esittelee soittopeliään.

Barokkikelloa käytettiin barokkimusiikissa, kuten Bachin, Händelin ja muiden aikalaisten teoksissa.

– Klassista kelloa käytettiin sitten siitä ajasta eteenpäin eli noin 1700-luvun loppupuolelta aina 1800-luvun alkupuolelle esimerkiksi Mozartin, Beethovenin ja muiden säveltäjien teoksissa. Työmenetelmät kellojen takomisessa jonkin verran muuttuivat, Listo täsmentää.

– Itse tutustuin tällaisiin trumpetteihin opiskellessani Länsi-Berliinissä. Siellä ystäväni Holger Eichhorn opetti näitä pelejä, ja hänen kanssaan soitin aika paljon keikoillakin – ja innostuin. Sittemminhän tästä on tullut valtavirtaa eli tällaisilla ns. periodisoittimilla eli aikakauden soittimilla soitetaan vanhempaa musiikkia.

Kaikki tehdään käsin

Kurssiviikon aikana jokainen rakentaa Heinlein trumpetin alusta asti perinteisin menetelmin. Münkwitzin vetämien kansainvälisten työpajojen tarkoitus on pelastaa ja pitää yllä vanhoja soitinrakentamisen tekniikoita ja siirtää ne seuraavalle sukupolvelle.

– Rakennamme trumpetit käsin ilman koneita, eihän vanhoilla mestareilla ollut käytössään sähköisiä työkaluja. Työpajoissa syntyy hyvä yhteys soitinrakentajan ja muusikon välillä. Kurssin käytyään trumpetinsoittajat oppivat samalla arvostamaan vanhojen soittimien rakentajia, Münkwitz toteaa.

Juhani Listo iloitsee siitä, että Trumpettikillan onnistui järjestää työpaja Turun ammatti-instituutissa Peltolan koulutalossa.

– Kun Trumpettikilta etsi sopivaa paikkaa työpajalle, oltiin TAIssa hyvin kulttuuriystävällisiä. Täällä sanottiin heti, että juu juu, järkätään vaan. Täällä tilat ja puitteet ovatkin todella hyvät.

Vasaraa sai käyttää voimalla

Tampereen Filharmoniassa trumpettia soittava Eero Kiukkonen lähti rakentamaan omaa soitintaan ilman ennakkotietoja, puhtaalta pöydältä.

– Oli aika hauska nähdä ne metalliliuskat siinä pöydällä, noistako pitäisi trumpetin putkia ja kelloa vääntää? Prosessi oli rankka ja välillä pikkutarkkakin. Yllätyin, miten ronskistikin saa työstää. Michael sanoikin, että se on trumpetti eikä viulu, alasimen päällä sai hakata vasaralla kovaa.

– Michael on tosi hyvä opettaja ja antaa selkeät ohjeet. Aina sai apua, kun tarvitsi. Hän oli hyvin kartalla koko ajan missä kaikki menevät, kehuu Kiukkonen.

Trumpettikillan varapuheenjohtajana toimiva Kiukkonen kertoo oman Heinlein trumpettinsa tulevan harjoitteluun ja mahdollisesti sillä tulee soitettua konserttejakin.

– Olen joskus tällaista vastaavaa trumpettia soittanut, tiesin että tällaiselta se kuulostaa.

Työpajan päätteeksi trumpetit soivat

Työpajaviikon alkaessa työpöydillä oli vain kasa messinkilevyjä. Nyt kurssin viidentenä ja samalla viimeisenä päivänä trumpetit jo soivat yhteisessä koekonsertissa.

– Aika monella työpajalaisella soitin menee seinälle. Mutta näillä kannattaa myös soittaa, koska ne ovat teknisesti trumpetinsoittajalle hyvin, hyvin terveellinen peli, Listo kannustaa.

 – Monet muusikot pitävät ensin mahdottomana rakentaa soitin viikossa. He sanovat olevansa muusikkoja, eivät käsityöläisiä. Mutta se on mahdollista! Olen hyvin tyytyväinen työn tulokseen, jonka voi nyt salissa kuulla, Münkwitz toteaa.