Oikea vastaus on Kanada! – työelämäjaksolla Torontossa

Alisa Vahala on kokenut matkustaja. Perustason ensihoidon pääsykokeisiinkin hän piipahti Saksasta käsin, jossa hän lukion jälkeen työskenteli au pairina. Hän ei ollut ehtinyt valmistautua kevään korkeakouluhakuihin, mutta ystävien kanssa käytyjen keskustelujen saattelemana hän haki Turun ammatti-instituuttiin.

– Totta puhuen en edes tiennyt, että minun on mahdollista hakeutua lukion jälkeen ammattikouluun, Alisa kertaa hakukevättä.

Alisalla on mahdollisuus valmistua jouluksi 2023, joten kansainvälisyysvaihto (kv-vaihto) ei pitkitä hänen opintojaan.

Turun ammatti-instituutissa voit suorittaa osan opinnoista ulkomailla

Alisa oli jo lukioaikana miettinyt ulkomaan vaihtoa.

– Lukiossa en lähtenyt vaihtovuodelle, niin nyt oli kiva päästä koulun kautta ulkomaille. 

Kv-vaihtomahdollisuudesta Alisa sai tiedon koulun Wilmasta.

– Menin haastatteluun ja ajattelin että olis kiva tehdä harjottelu jossain muualla kuin Suomessa.

Alisa työskenteli Torontossa Suomi-kodissa, yhteensä kuusi viikkoa.

Suomi-koti tarjoaa vanheneville suomalaissiirtolaisille erilaisia palveluja, kuten esimerkiksi hoitopaikkoja hoivaosastolla (ympärivuorokautinen hoito), senioriasuntoja sekä erilaisia kotihoidon palveluja. Suomi-kodin sisustuksessa, palveluissa ja tapahtumissa välittyy suomalainen kulttuuri ja kieli. 

Työskentely Suomi-kodissa

Työelämäjaksolla Alisa oli kolme viikkoa hoivaosaston puolella, jossa valtaosa asukkaista oli muistisairaita. Osastolla työskenteli aina vastaava sairaanhoitaja sekä lähihoitaja, joka huolehti lääkehoidosta ja asiakkaiden vitaalielintoimintojen mittauksista. Toiset kolme viikkoa Alisa työskenteli ns. toiminnanohjauksen puolella, jossa keskityttiin enemmän liikkumisen edistämiseen, kuntoutumiseen ja muistin aktivoimiseen.

Alisan kokemuksen mukaan monet tavalliset työrutiinit ruokailuineen ja raportteineen olivat aika samantyyppisiä kuin Suomessa, mutta työpaikalla oli myös omat erityispiirteeensä.

– Sairaanhoitaja laittoi silmätipat ja tukisukat. Hoiva-avustajat tekivät sit sen hoivatyön, mitä Suomessa me lähihoitajatkin ollaan tehty. Mä kävin semmosen Nutrition-koulutuksen ennen kuin mä sain edes kunnolla syöttää, Alisa naurahtaa.

Alisan kokemuksen mukaan terveydenhuollon eri ammattiryhmien välinen hierarkia oli näkyvämpää kuin mihin hän Suomessa on tottunut. 

Työvuorojen aloitusajankohdat erosivat hieman Suomesta.

– Ne alkoivat 6.30 tai 6.15 ja päivä päättyi 14 jälkeen. Iltavuoro loppui 22.30, Alisa kertoo.

Samoin potilastietojärjestelmät ja -käytänteet olivat erityyppisiä kuin mihin Alisa oli Suomessa tottunut, mutta ne oli helppo oppia.

Isoimmat erot liittyivät veden käyttöön. 

– Vettä käytettiin aivan törkeen paljon, siis pesutilanteissa, kun meillä on pesulaput, Alisa ihmettelee.

Sauna ja uima-allaosasto oli alemmassa kerroksessa, mutta korona rajoitti niiden käyttöä. 

Kuuden viikon työelämäjakso sijoittui marras-joulukuulle 2022, jolloin korona oli edelleen ajankohtainen.

– Kolmen päivän välein piti tehdä testit, Alisa kertoo.

Kasvosuojus oli pakollinen koko työvuoron ajan. Hygieniakäytännöt olivat Alisan mukaan kuitenkin hyvin paljon samankaltaiset mitä Suomessa.

Suomi-kodissa sai puhua asiakkaiden kanssa suomen kieltä

Saattohoitotilanteissa asukkaan hoito oli järjestetty siten, että joku oli läsnä koko työvuoron ajan, vain asukasta varten. Se taas ei ole niin tavallista Suomessa vähäisten resurssien vuoksi.

– Mäkin istuin kerran siinä vieressä koko sen kuusi tuntia ja luin jotain suomen kielistä runokirjaa, Alisa kertoo.

Kaikilla asukkailla ei ole omaisia tai he asuvat kaukana, jopa Suomessa. Vapaaehtoistyöntekijöiden hyödyntäminen onkin osastoilla tavallista.

Vaikka Suomi-koti tarjoaa hoivapalveluja suomalaistaustaisille asiakkaille, suomenkielisiä työntekijöitä oli esimerkiksi toiminnanohjauksen osastolla vain yksi. Asukkaiden kanssa pystyi juttelemaan ja pärjäsi usein Suomen kielellä.

– Työkieli oli hoitajien kanssa englanti, ei heistä kukaan puhunut suomea. Muistisairaiden kanssa puhuin suomea, osa heistä ei enää puhunut mitään muita kieliä, Alisa tarkentaa.

– Muutama ei ollut puhunut pitkään pitkään aikaan suomea, mutta kun heille höpötteli suomeksi, niin heilläkin alkoi sitten kieli tulemaan. Se oli tosi kiva nähdä, Alisa iloitsee.

Kv-vaihdon aikana Alisa suoritti yhden ammatillisen tutkinnon osan, sillä hän pystyi näyttämään osaamistaan Suomi-kodissa. Kv-jaksolla opettajavaihdossa oli samaan aikaan, omalla työelämäjaksolla, hoitotyön opettaja ja Ruiskadun kampuksen kv-vastuuopettaja Jaana Schneider. Opiskelijan “näyttö” ja tutkinnon osan arviointi sujui vaivattomasti, kun Toronton Suomi-kodissa oli suomea puhuva, näytönarvioijakoulutuksen käynyt työntekijä.

KV-vaihto vaatii rohkeutta, mutta se taatusti kannattaa!

Julkinen liikenne lähes kolmen miljoonan asukkaan Torontossa tuli sekin Alisalle tutuksi, koska työmatkat hän kulki bussilla ja metrolla. Työmatkaan meni suuntaansa noin tunti. Kv-vaihdon ajan Alisa asui erään pariskunnan luona omakotitalossa, vähän kuin alivuokralaisena. 

Vaikka aika kului pääsääntöisesti tekemällä hoitotyötä, työpäivien väliin järjestyi myös vapaa-aikaa. Silloin Alisa kolusi paikallisia nähtävyyksiä, yksin tai yhdessä muiden kanssa.

– Kävimme Niagaran putouksilla ja NHL-pelissä. Toronto Maple Leafs ja olikohan Buffalo… Se oli tosi siistiä. Sitten talvimarkkinat, museot ja mitä kaikkee, Alisa muistelee.

Kv-vaihdosta saa eväitä myöhempää elämää varten

Aina ei elo vieraassa maassa suju ilman vastoinkäymisiä, joten niihinkin kannattaa varautua. Joissakin kv-vaihtomaissa työtehtävät voivat olla suppeampia kuin mihin opiskelijana Suomessa on tottunut. Hoitotyön opettaja Jaana Schneider ohjaakin kv-vaihtoon lähtijää suhtautumaan matkaan avoimin mielin.

– Oppiminen ei ole ainoastaan työpaikalla oppimista, vaan myös kulttuurin, kielen ja ongelmanratkaisutaitojen oppimista, Jaana sanoo.

Vaikka ei olisi matkustanut paljoa, Alisa kannustaa miettimään vaihtoa.

– Kannattaa lähteä. Aina oppii uutta ja saa kokemuksia, mullakin riittää vaikka kuinka paljon kertomista, Alisa innostuu. 

Alisa kertoo oppineensa jaksolla niin itsestään ihmisenä, kuin myös ammatillisesti.

Kv-vaihdosta saa eväitä myöhempää elämää varten: pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, sopeutua uuteen kulttuuriin ja erilaisiin toimintatapoihin.

– Sen avulla ymmärtää, että asioita voidaan tehdä hyvin eri lailla eri kulttuureissa. Myös meidän omaa tapaa tehdä asioita osaa arvostaa sen jälkeen. Vaihto avartaa maailmankatsomusta”, hoitotyön opettaja Jaana Schneider summaa.

Alisa kannustaa lähtemään kv-vaihtoon

Jos miettii omaa kielitaitoaan tai pärjäämistä vieraassa maassa, kannattaa olla yhteydessä kv-koordinaattoriin sekä oman koulutalon kv-vastuuopettajaan. Tässäkin asiassa Alisa kannustaa olemaan rohkea.

– Suomi-kodissa pärjää kyllä ihan minimi kielitaidollakin. Ja kyllä se oma kielitaitokin kehittyy matkan aikana. Yläkoulun peruskielitaidolla pärjää hyvin, Alisa rohkaisee.

Opettaja Jaana Schneider myötäilee Alisaa.

– Tärkeintä on uskallus puhua. Arvosanan ei tarvitse olla vitonen eikä tarvitse osata tehdä täydellisiä lauseita, vaan riittää, että itsensä saa tehtyä ymmärretyksi.

Jos yksin lähteminen mietityttää, voi kv-vastuuhenkilöiltä tiedustella mahdollisuutta lähteä vaihtoon toisen opiskelijan kanssa yhdessä tai ryhmävaihtoon. Turun ammatti-instituutin kotikansainvälisyysopinnoissa (2 osp) pääsee käyttämään mm. englannin kieltä, joka toimii hyvänä valmentautumisena kv-vaihtoa ajatellen Kansainvälisyyspolku | Turun ammatti-instituutti.

Alisan vaihto toteutui Erasmus+ – rahoituksella, joka kattoi lennot sekä majoituksen. Sen lisäksi opiskelija sai päivärahaa.

Alisan menomatka sujui hyvin.

– Menomatkalla oli välilasku Islannissa. Se meni ihan hyvin, kaikki laukut tulivat perille eikä ollut mitään ongelmaa.

Paluumatkalla Euroopan yllä pyöri myrsky ja hidasti matkaa.

– Kaikki lennot siirrettiin ja meillä oli välilasku Lontoossa. Laukutkin tulivat myöhässä kotiin. Mutta ei mulla oo valittamista, Alisa nauraa.

Yksin ei silti tarvinnut matkustaa, kun samalla lennolla oli kaksi muuta alan opiskelijaa.

– Kyllä kaikki hoituu, ja aina joku osaa auttaa, kun vaan kysyy, Alisa rohkaisee.

Hyvä opiskelija! Jos kiinnostuit kv-vaihdosta tai kotikansainvälisyydestä Kansainvälinen toiminta | Turun ammatti-instituutti, pääset hyvin alkuun, kun osallistut koulutalosi kv-infoihin. Kerro vastuuopettajallesi HOKS (henkilökohtainen kehittämisen suunnitelma) keskustelussa asiasta ja ole yhteydessä oman koulutalosi kv-vastuuopettajaan: Yhteystiedot | Turun ammatti-instituutti

Kuvat: Alisa Vahala, opiskelija perustason ensihoito
Lisätietoa: IG: @alisagoestoronto, Suomi-Koti, Toronto Suomi-Koti (suomikoti.ca)